Cintti ja Eero kaadolla. Tämä kuva on Hailuodosta vuodelta 2012. Meillä oli oikein hyvä päivä siellä. Cintille ammuttiin kaksi jänistä. Usein meillä saa jänikset jäädä metsään juoksemaan, mutta tällä kertaa päätettiin palkita koiraa. Eero-Isä ampui ensimmäisen ja Olli toisen jäniksen.

Atro-Mies päivän päätteksi puussa kiinni. Atro on eräänkin nahkahihnan vastaavassa tilanteessa pistänyt palasiksi. Yhden kerran se oli syöpässyt hihnansa autossa odotellessaan kokeen alkua.

Meidän ihanat W-pentueen vanhemmat.

(kuva: Riina Säkkinen)

Joskus metsässä on aikaa tehdä vaikka sun mitä. Vaikka ottaa kuvia. Tais tällä reissulla joku ohikulkija mainita, että onneksi teillä ei ole sitä tablettia, josta seurata koiraa ja istua vaan autossa. Meinasi hieman naurattaa, kun siellä autossahan se tabletti tietenkin oli.

L-pentueen isä. Jäniksenhaukun Oliver.

(kuva: Krisse Niittyvuopio)

Cintti ja Lara.

Tyytyväinen Aatu treenin jälkeen Mäntyvaaran ratsastuskentällä.

Elle ensimmäisen näyttelynsä jälkeen.

Vuopajan L-pentueen ärrimurrit. Ei kyllä kauaa nuo laidat pidätelleet tätä kolmikkoa. Etenkin Lupu oli pentuna varsinainen kiipeilijä. Se tuli yli kyllä kaikista meidän viritelmistä ja juoksenteli ovelle vastaan niin kuin isot koirat, kun töistä tultiin. Kuvassa järjestyksessä on Lupu, Leevi ja Lara. (kuva: Emmi Heikkilä)

Atro ja Elle. Kaverukset.

Rae Niilon laavulla. Ikää taisi olla 5 kuukautta. Ja hetki kuvan ottamisen jälkeen metsässä kuului pieni ajon päräytys.

Lara

Lapin kennelpiirin mestari 2019

Petron kanssa Kuopion näyttelyssä.

Petro ja R-pennut

Meillä pennut kasvavat laumassa, kunhan ovat tarpeeksi isoja. Emän toivetta muiden koirien läheisyydestä kunnioitetaan. Emä saa siis päättää, milloin muiden on sopivaa lähestyä. Oman tutun ja luotettavan lauman keskellä on turvallista antaa pentujen opetella tärkeitä taitoja tulevaisuutta varten.